JOHDANTO

Opas on tehty Parkinsonin taudin diagnoosin saaneille avuksi säännölliseen liikkumiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sairauden edetessä. Oppaassa keskitytään liikeharjoitteluun, liikkumiseen ja siihen, kuinka läheiset voivat auttaa Parkinsonin diagnoosin saanutta liikunnallisuudessa.

Ensimmäisen fysioterapian työharjoittelun myötä tapasimme useita Parkinsonin diagnoosin saaneita asiakkaita. Kaikille oli ominaista se, että liikeharjoittelu on aloitettu ammattilaisen toimesta vasta siinä vaiheessa, kun liikkeen tuottamisessa on jo suuria haasteita. Osan läheiset ovat kokeneet myös neuvottomuutta jumiutumisen ja päivittäin vaihtuvan voinnin suhteen. Tähän toivomme voivamme tuoda muutosta kädessäsi olevan oppaan avulla.

Oppaaseen olemme koonneet tietoa, liikuntavinkkejä, viikko-ohjelmaesimerkin, jumppaohjeita ja tanssillisen jumppa- sekä aamujumppavideon. Videot löytyvät oppaassa olevilla QR-koodeilla tai internetosoitteiden avulla.

Toivomme antoisia liikkumisen hetkiä oppaan avulla!

PARKINSONIN TAUTI

Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä neurologinen sairaus, jonka pääoireina ovat

• vapina
• liikkumisen hidastuminen
• lihasjäykkyys
• tasapainon heikkeneminen.

Näiden oireiden lisäksi on lukuisia muita oireita, mutta oireiden ilmeneminen on aina yksilöllistä. [1]

Tautiin sairastuu tavallisimmin 50–70 vuoden iässä, miehet sairastavat Parkinsonin tautia useammin kuin naiset. Diagnoosin saa vuodessa n. 1 000 ihmistä, sairastuneita arvellaan olevan tällä hetkellä n. 16 000 ja väestön ikääntyessä Parkinsonin taudin diagnoosien odotetaan lisääntyvän jopa kolminkertaiseksi. [1] 

Elintavoilla ja ympäristöllä on todettu olevan yhteys Parkinsonin tautiin. Koska vain 30 % sairastumisriskistä on peräisin perinnöllisistä syistä, 70 % on muita kuin geneettisiä syitä. Yleensä taustatekijöitä tarvitaan useampi kuin yksi, jotta merkitys taudin puhkeamiselle on mahdollista. [2]

SAIRAUDEN HOITO

Taudin keskeisenä hoitomuotona on lääkehoito, jolla pyritään vaikuttamaan oireisiin. Hoitomuotoina ovat myös syväaivostimulaattorin asentaminen ja infuusiohoidot. Syväaivostimulaattorin tavoitteena on lievittää Parkinsonin taudin pääoireita ja tasata tilan päivittäistä vaihtelua. Infuusiohoitojen tavoitteena on lievittää tilanvaihteluita ja vapinaa. [3]

Liikuntaharjoittelua on hyvä olla säännöllisesti jo heti taudin alkuvaiheessa. Kaikki arkiliikunta on tärkeää ja edistää toimintakyvyn ylläpitämistä sekä mm. ehkäisee ummetusta. [4]

Liikunnan tueksi on hyvä lisätä fysioterapiaa, jolloin voidaan turvallisesti harjoittaa liikkeitä lievittämään lihaskireyksiä, lihasjäykkyyttä ja kipuja sekä helpottamaan arkitoiminnoista selviytymistä. Fysioterapiamenetelminä voi käyttää mm. virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä, musiikin hyödyntämistä osana liikettä ja kaksoistehtäväharjoittelua. [4; 5; 6; 7]

KAKSOISTEHTÄVÄHARJOITTELU

Kaksoistehtäväharjoittelu haastaa fyysisen toimintakyvyn lisäksi kognitiivista toimintakykyä. Kaksoistehtäväharjoittelu tarkoittaa, että samaan aikaan tehdään kahta eri tehtävää. Esimerkiksi yhtä aikaa voidaan tehdä fyysistä suoritusta (kävelyä) ja kognitiivista suoritusta (matemaattiset tehtävät ja tietovisakysymykset). Kaksoistehtäväharjoittelu voi myös olla kahden fyysisen tehtävän suorittamista yhtä aikaa, kuten kyykky ja käsien nosto yhtä aikaa. Tässä voidaan hyödyntää välineitä, kuten palloa. Kaksoistehtäväharjoittelun on todettu lisäävän kävelynopeutta sekä kehittävän tasapainoa. Kaksoistehtäväharjoittelu voi olla vaikeaa Parkinsonia sairastavalle, mutta sitä voi harjoitella esimerkiksi yhdessä perheen kanssa. [7; 8]

UKK-instituutin liikkumisen suositukseen on tiivistetty terveyden kannalta riittävä viikoittainen liikkumisen määrä. Liikkumisen suositusten tavoite on pitää yllä toimintakykyä ja parantaa liikkumista. Liikunnan lisäksi aktiivisuuden perustana on lepo sekä paikallaan olon tauotus mahdollisimman usein. [9]

Suosituksissa palauttavaa unta tulee tulla riittävästi, taukoja paikallaanoloon aina kun voi ja mahdollisimman usein kevyttä liikuskelua. Lisäksi rasittavaa liikkumista n. 1 t 15 min tai reipasta liikkumista 2 t 30 min sekä notkeutta, tasapainoa ja lihasvoimaa 2 krt/vkossa.

RAKENNUSPALIKAT MONIPUOLISEEN LIIKUNTAAN

Säännöllinen liikunta vaikuttaa positiivisesti fyysisen toimintakyvyn lisäksi esimerkiksi uneen, muistiin, aineenvaihduntaan ja mielialaan. [9]

Kestävyysliikunta

Sykettä nostava liikunta parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa ja tehostaa aivoverenkiertoa. Lisäksi se voi hidastaa motoristen oireiden etenemistä ja ennalta ehkäistä muita sairauksia. Reipasta liikuntaa tulisi olla viikossa vähintään 2,5 tuntia. Hyvä muistisääntö harjoitteluun on PPP – pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. [9; 10] Esimerkkejä: sauvakävely, pyöräily, vesijuoksu, hiihto.

Lihasvoimaharjoittelu

Lihasvoimaharjoittelu ehkäisee tehokkaasti lihasvoiman heikkenemistä. Heikentynyt lihasmassa altistaa sarkopenialle, kohonneelle kaatumisriskille ja osteoporoosille. Lihasvoimaharjoittelussa käytettävän painon tulisi olla 40–60 % maksimipainosta. Harjoittelussa tulisi tehdä reilusti toistoja (10–20) keskittyen suuriin lihasryhmiin. [11] Esimerkkejä: kuntosali, kotivoimistelu, ryhmäliikunta.

Liikkuvuus

Parkinsonin taudille on tyypillistä asennon kasaan painuminen sekä siitä johtuvat lihaskireydet. Näitä voidaan ehkäistä liikkuvuusharjoituksilla ja venyttelyllä. Tärkeitä lihaksia, joille tulisi tehdä liikkuvuusharjoittelua ja venyttelyä ovat alaraajojen lihakset, rintalihakset sekä olkavarren ojentajat. Lisäksi olisi hyvä tehdä vartalon kiertoliikkeitä vartalon jähmeyden ehkäisemiseksi. Venyttelyä tulisi tehdä päivittäin. [11; 12]

Tasapaino

Parkinsonin tauti heikentää tasapainoa, mikä lisää kaatumisriskiä. Sen takia olisi hyvä tehdä tasapainoharjoitteita, kuten painonsiirtoja, epätasaisella alustalla liikkumista ja liikettä pienellä tukipinta-alalla, kuten yhdellä jalalla. Myös tanssillinen liikunta kehittää tehokkaasti tasapainoa. [5; 10; 13]

Askellusharjoitteet

Parkinsonin tauti vaikeuttaa myös kävelyä. Askellusharjoitteet ehkäisevät kävelyn muutoksia ja pienentävät kaatumisriskiä. [10]

LIHASVOIMAHARJOITTELULIIKKEITÄ

Tee liikkeitä 3 sarjaa. Toistoja 10–15.

Voit tehostaa liikettä esimerkiksi kuminauhalla.

Kulmasoutu

Kallista ylävartaloa lantion kohdalta, mutta pidä selkä suorana. Vedä käsiä kohti ylävartaloa. Käsien liike tapahtuu lähellä kylkiä. Kuvittele, että rutistat liikkeen aikana lapaluita yhteen. Liikkeessä voi hyödyntää kuminauhaa tai ottaa käsiin jotain muuta painoksi. Liike onnistuu myös istuen.

Punnerrus seinää vasten

Seiso hyväryhtisessä asennossa ja aseta kädet seinälle, noin hartioiden leveydelle, sormet ylöspäin. Lähde koukistamaan käsiä ja pyri tuomaan rintakehä lähelle seinää. Ojenna kädet suoraksi ja työnnä itsesi aloitusasentoon.

Saman liikkeen voi tehdä istuen. Tällöin voit kokeilla laittaa kädet esimerkiksi pöydälle, jolloin liike voi olla helpompi tehdä.

Kyykky

Seiso jalat lantion levyisessä asennossa. Pidä paino tasaisesti molemmilla jaloilla. Kyykisty rauhallisesti ja nouse takaisin seisomaan. Kiinnitä huomiota siihen, että polvet ja varpaat ovat samassa linjassa eli ne osoittavat samaan suuntaan. Voit tehdä liikkeen myös istumalla tuolille ja nousemalla siitä ylös. Tarvittaessa voit avustaa liikettä käsillä.

Hyvää huomenta -liike

Seiso hyväryhtisessä asennossa, jalat lantionlevyisessä asennossa. Lähde taivuttamaan ylävartaloa alaspäin työntämällä takapuolta taaksepäin. Kuvittele, että lonkissasi on sarana, josta liike tapahtuu. Ala-asennossa selkä on lattian suuntainen. Älä pyöristä selkää liikkeen aikana. Palauta rauhallisesti alkuasentoon. Hengitä sisään, kun kallistut alaspäin, ja ulos, kun nouset. Sama liike onnistuu myös tuolilla istuen.

Tässä muutama liike lihaskuntoharjoitteluun. Netistä hakemalla löytyy lisää hyviä liikkeitä.

VENYTTELYOHJEITA

Pidä venytystä 20–30 sekuntia. Toista 2–3 kertaa.

Rintalihaksen venytys

Aseta kyynärvarsi seinää vasten ja kierrä vartaloa poispäin kädestä. Venytys tuntuu rintalihaksessa. Voit vaihdella seinällä olevan käden korkeuden, jolloin venytys kohdistuu lihaksen eri kohtiin.

Vartalon kierto

Istu ryhdikkäässä asennossa. Lähde kiertämään vuorotellen käsiä vartalon taakse. Seuraa kättä katseellasi. Pyri tekemään mahdollisimman laajaa liikettä.

Pohjevenytys

Ota pitkä askel eteenpäin ja siirrä painopistettä etummaiselle jalalle. Etummaisen jalan polvi saa mennä koukkuun. Pidä takimmainen jalka suorana ja jalkapohja kokonaan maassa. Venytys tuntuu takimmaisen jalan pohkeessa. Voit tarvittaessa ottaa kädellä tukea.

Etureiden ja lonkankoukistajan venytys

Asetu istumaan tuolin sivureunalle siten, että asetat toisen jalan varpaat lattialle vartalon taakse. Takimmaisen jalan polvi on koukussa lähellä lattiaa. Nojaa ylävartalolla hieman taaksepäin. Venytys tuntuu etureidessä ja lonkankoukistajissa.

Takareiden venytys

Istu tuolin reunalla ryhdikkäässä asennossa. Aseta toinen jalka suoraksi eteenpäin siten, että kantapää on kiinni lattiassa ja varpaat osoittavat ylöspäin. Kallista ylävartaloa varpaita kohti. Venytys tuntuu suorana olevan jalan takareidessä, venytys voi tuntua myös pohkeessa. Voit liikuttaa varpaita lähemmäs lattiaa, jolloin venytys tuntuu eri kohdassa.

Pakaravenytys

Istu ryhdikkäässä asennossa tuolin reunalla. Aseta kädet polven ympärille ja lähde vetämään polvea ylös ja sivulle. Venytys tuntuu koukussa olevan jalan puoleisessa pakaralihaksessa. Voit kokeilla vetää polvea eri suuntiin, jolloin venytys tuntuu eri kohdassa.

VINKKEJÄ TASAPAINOHARJOITTELUUN

Muista varmistaa ympäristön turvallisuus, ja käytä tukea tarvittaessa.

Yhden jalan varassa tehtävät harjoitteet. Voit olla luova ja keksiä erilaisia harjoitteita.

Esimerkkiharjoite: Pidä toinen jalka paikoillaan. Lähde viemään toista jalkaa vuorotellen eteenpäin, sivulle ja taakse.

Lisähaastetta harjoitteisiin saat esimerkiksi pehmeällä tai epätasaisella alustalla, katsetta liikuttamalla ja pitämällä silmät kiinni (tasapainoa on hankalampi säilyttää, jos katsetta ei ole kohdistettu yhteen kohtaan). Monelta kunto- ja liikuntasalilta löytyy erilaisia tasapainolautoja, joilla voit haastaa tasapainoasi.

Tandemseisonta ja -kävely

Voit haastaa tasapainoasi seisomalla jalat peräkkäin. Lisäksi voit kokeilla kävellä eteen- ja taaksepäin astumalla jalat peräkkäin.

Porrasharjoite

Portaissa saat hyvää harjoitetta alaraajojen lihaksille, mutta voit haastaa myös tasapainoasi. Astu toinen jalka portaalle ja nosta toinen jalkasi tukijalan viereen mahdollisimman hitaasti.

Painonsiirtoharjoite

Seiso molemmilla jaloilla siten, että paino jakautuu tasaisesti molemmille jaloille. Lähde tuomaan painoasi toiselle jalalle. Painon siirtyessä jalalle jalka koukistuu. Voit haastaa liikettä kurkottamalla ylä- tai alaviistoon. Voit halutessasi myös irrottaa toisen jalan kevyesti lattiasta.

Pallon heittely

Pallon heittely on hyvää tasapainoharjoittelua etenkin, jos joudut liikkumaan tai siirtämään painoasi, kun otat palloa kiinni. Kopittelu on hauska tapa harjoittaa tasapainoa ja saat siitä haastavampaa, kun haastatte toisianne vaikeammilla heitoilla. Voit myös kokeilla pallon potkimista. Kopittelu ja potkiminen onnistuu hyvin myös istuen.

MUSIIKIN HYÖDYNTÄMINEN

Musiikin rytmistä voi saada ulkoisen vihjeen, joka voi helpottaa kävelyä. Rytmin kuuleminen voi esimerkiksi helpottaa kävelyrytmin löytymistä. Lisäksi rytmin kuuleminen voi auttaa liikkeelle lähtemisessä kävelyn jähmettyessä. [6; 10]

Tanssillinen harjoittelu kehittää tasapainoa, askellusta, koordinaatiota ja nivelten liikettä. Se kehittää kestävyyskuntoa ja vähentää jäykkyyttä. Tanssillinen liikunta sisältää painonsiirtoja ja suunnanmuutoksia, mikä auttaa pienentämään kaatumisriskiä. [6; 16]

Koreografioiden opettelu haastaa kognitiivista toimintakykyä ja yhdessä hauskan pitämisellä on positiivinen vaikutus psyykkiseen toimintakykyyn. [6]

Tämän QR-koodin takaa pääset tanssimaan Kari Halmeen esittämän Parkinson-humpan tahtiin. Tanssia voit tuolilla istuen tai seisaaltaan.

Linkki videoon: https://youtu.be/wCHfznPSVwU

LÄHEISET JA PARKINSON

Parkinsonin tauti on koko perheen sairaus. [15] Sairastavan tukeminen henkisesti ja fyysisesti on usein läheisen tärkeä rooli. Parkinsonin tautia sairastavan tukeminen ja sairauden edetessä arjen pyörittäminen on usein omaisen harteilla. Arkeen tulee muutoksia ja usea asia tuo huolta elämään sairastumisen myötä. [14]

Läheiseltä vaaditaan ymmärrystä, hermostumisen sietokykyä, kärsivällisyyttä ja kiireettömyyttä. Sosiaalisten suhteiden kaventuminen sekä vetäytyminen omiin oloihin oman toimintakyvyn heikentyessä ja sairauden edetessä tulee usein eteen. Tuolloin läheinen voi olla ainoa sosiaalinen kontakti Parkinsonin tautia sairastavalle, mutta myös kannustava ihminen vierellä, jottei niin kävisi. Sairastuneelle on annettava toivoa ja ymmärrystä siitä, että asioista ei aina tarvitse luopua sairauden edetessä. Yksin ei saa jäädä kotiin, ja tässä läheisten ja omaisten rooli on avustaa sairastava ihmisten luokse ryhmiin, vertaistuen piiriin ja motivoida kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja yhdessä muiden kanssa. Parkinsonin tautia sairastavan hyvä elämänlaatu edesauttaa psyykkistä hyvinvointia ja liikuntakykyä pysymään hyvänä. [15]

Omaiset ja läheiset voivat huolehtia sairastavan toimintakykyä edistävästi mm. järjestämällä aamujumppahetken ylösnousun jälkeen. Aamujumppa auttaa päivää käynnistymään ja helpottaa tulevia päivän askareita. Monipuolinen arkiliikunta päivän kunnon mukaan, ulkoilu ja tasapainoharjoitteet edistävät toimintakykyä ja ovat helppo toteuttaa arjessa läheisen toimesta. Liikeharjoittelussa ja ulkoilussa on hyvä huomioida päivän oirekuva ja väsymyksen taso. Läheisten ja omaisten roolina on myös toimia kuljettajana erilaisiin liikunta- ja vertaistuellisiin ryhmiin. [15]

ESIMERKKIVIIKKO-OHJELMA

Tässä on esimerkki UKK-instituutin liikuntasuositusten mukaisesta liikunnan jakautumisesta. Voit valita itsellesi mieluisan liikuntamuodon.

Maanantai

Tiistai

Keskiviikko

Torstai

Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

30 min reipas liikunta + venyttely

Lihaskunto + tasapaino + venyttely

30 min reipas liikunta + venyttely

30 min reipas liikunta + venyttely

Lihaskunto + venyttely

20 min reipas liikunta + tasapaino + venyttely

40 min reipas liikunta + venyttely

Reipas liikunta voi olla esimerkiksi sauvakävelyä, pyöräilyä, vesijuoksua...

Lihaskunto voi olla esimerkiksi kuntosaliharjoittelua, ryhmäliikuntaa, kotivoimistelua...

Kotivoimistelua voi tehostaa esimerkiksi käsipainoilla, vastuskuminauhalla tai käyttämällä vesipulloa painona.

Tasapainoharjoittelu voi olla esimerkiksi askellusharjoitteita, kävelyä tai seisomista pienellä tukipinta-alalla tai painonsiirtoharjoitteita. Tasapainoharjoitteisiin löydät vinkkejä tästä oppaasta.

HUOMIOITAVAA LIIKUNNAN SUORITTAMISESSA

• Reippaassa liikunnassa sydämen syke nousee, mutta pystyt puhumaan hengästymisestä huolimatta
• Reippaalle liikunnalle tarkoitetun ajan voi toteuttaa myös useammassa lyhyemmässä pätkässä
• Muista tauottaa paikallaan oloa
• Kevyttä liikuskelua mahdollisimman paljon päivän aikana
• Muista kuunnella oloasi, älä liiku väkisin
• Päivät eivät ole samanlaisia – muista antaa aikaa myös levolle

QR-koodin takaa löydät video-ohjeet n. 7 minuutin mittaiseen aamujumppaan.

Linkki videoon: https://youtu.be/AbvbYPM3fug

LIIKUNTAPÄIVÄKIRJA

Tähän voit kirjata omia liikuntakertojasi. Voit halutessasi kopioida itsellesi liikuntapäiväkirjapohjan.

Maanantai

Tiistai

Keskiviikko

Torstai

Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

30 min reipas liikunta + venyttely

Lihaskunto + tasapaino + venyttely

30 min reipas liikunta + venyttely

30 min reipas liikunta + venyttely

Lihaskunto + venyttely

20 min reipas liikunta + tasapaino + venyttely

40 min reipas liikunta + venyttely

Maanantai

Tiistai

Keskiviikko

Torstai

Perjantai

Lauantai

Sunnuntai

LÄHTEET

1. Liikehäiriösairauksien liitto s.a. Parkinsonin tauti. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.liikehairio.fi/liikehairiosairaudet/parkinsonin-tauti [viitattu 19.3.2026].

2. Nuppula, E. 2023. Elintapojen ja ympäristövaikutusten yhteys Parkinsonin tautiin. Hermolla 2/2023, 21–23.

3. Atula, S. 2026. Parkinsonin tauti. Lääkärikirja Duodecim. WWW-dokumentti. Päivitetty 2.3.2026. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00055 [viitattu 19.3.2026].

4. Kuopio, A-M. 2023. Vastasairastuneen parkinsonpotilaan opas. 5. uudistettu painos. Turku: Painotalo Painola.

5. Pang, M. 2021. Physiotherapy management of Parkinson's disease. Journal on Physiotherapy 3, 163–176. Verkkolehti. Saatavissa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S183695532100045X?via%3Dihub [viitattu 26.3.2026].

6. Senter, M., Clifford, A., O'Callaghan, M., McCormack, M. & Ni Bhriain, O. 2023. Experiences of people living with Parkinson's disease and key stakeholders in dance-based programs: a systematic review and meta-ethnography. Disability and Rehabilitation 26, 6288–6301. Verkkolehti. Saatavissa: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/09638288.2024.2327499 [viitattu 23.3.2026].

7. Gaßner, H., Trutt, E., Seiffert, S., Friedrich, J., Zucker, D., Salhani, Z., Adler, W., Winkler, J. & Jost, W. 2022. Treadmill training and physiotherapy similarly improve dual task gait performance: a randomized-controlled trial in Parkinson's disease. Journal of Neural Transmission 129, 1189–1200. Verkkolehti. Saatavissa: https://link.springer.com/article/10.1007/s00702-022-02514-4 [viitattu 29.3.2026].

8. Johansson, H., Folkerts, A.-K., Hammarström, I., Kalbe, E. & Leavy, B. 2023. Effects of motor-cognitive training on dual-task performance in people with Parkinson's disease: a systematic review and meta-analysis. Journal of Neurology 270, 2890–2907. Verkkolehti. Saatavissa: https://link.springer.com/article/10.1007/s00415-023-11610-8 [viitattu 29.3.2026].

9. UKK-instituutti s.a. Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/ [viitattu 19.4.2026].

10. Ellis, T., Colón-Semenza, C., DeAngelis, T., Thomas, C., Saint Hilaire, M.-H., Earhart, G. & Dibble, L. 2021. Evidence for early and regular physical therapy and exercise in Parkinson's disease. Seminars in Neurology 2, 189–205. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8678920/ [viitattu 23.3.2026].

11. Kauranen, K. 2021. Fysioterapeutin käsikirja. 4., uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

12. Liikehäiriösairauksien liitto. 2023. Liikunta ja Parkinsonin tauti. Liikehäiriösairauksien liiton julkaisu. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.liikehairio.fi/content/uploads/2023/09/liikunta-ja-parkinsonin-tauti.pdf [viitattu 1.4.2026].

13. Lorenzo-García, P., Cavero-Redondo, I., Núñez de Arenas-Arroyo, S., Guzmán-Pavón, M., Priego-Jiménez, S. & Álvarez-Bueno, C. 2024. Effects of physical exercise interventions on balance, postural stability and general mobility in Parkinson's disease: a network meta-analysis. Journal of Rehabilitation Medicine 56. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC10847976/ [viitattu 29.3.2026].

14. Läheisille s.a. Liikehäiriösairauksien liitto. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.liikehairio.fi/vertaistuki/laheisille [viitattu 13.5.2026].

15. Malmstedt, A. & Kokkonen, A. 2026. Parkinsonin tautia sairastava ja omainen. Haastattelu 5.3.2026. Savonlinnan seudun Parkinson-kerho.

16. Peyré-Tartaruga, L., Martinez, F., Zanardi, A., Zimmermann Casal, M., Gimenes Donoda, R., Delabary, M., Passos-Monteiro, E., Coertjens, M. & Haas, A. 2022. Samba, deep water, and poles: a framework for exercise prescription in Parkinson's disease. Sport Sciences for Health 4, 1119–1127. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8853142/ [viitattu 23.3.2026].

KUVIEN LÄHTEET

Sivu 2: Kianta, M. & Pietilä, S. 2015. Parkinsonin tauti. Tampereen yliopisto. Lääketieteen yksikkö. Syventävien opintojen kirjallinen työ. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/98437/SYVENTAVA1453206617.pdf?sequence=1 [viitattu 9.8.2026].

Sivu 4: Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille s.a. UKK-instituutti. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/ [viitattu 19.4.2026].

Sivut 7–10: Kärkkäinen, S. 27.7.2026.

KIITOS

SAVONLINNAN SEUDUN PARKINSON KERHO